Sananen eläinrääkkäyksestä

Koskakohan viimeks kirjotin mielipidepostauksen? Kuukausi sitten? Vai kaks? Vai kolme? Onhan siitä tainnut jo tovi vierähtää. Mut nyt otan esille aiheen joka saa mut joka kerta käymään "vähän" ylikierroksilla. Ja se on, kuten joku älypää saattoi otsikosta päätellä, eläinrääkkäys.
Jos koet olevas hirveen herkkäsieluinen, en missään nimessä suosittele lukeen tätä. Oon itekkin jonkun verran järkyttynyt tästä asiasta. Lukeminen omalla vastuulla.
Lueskelin tuossa tylsyyteeni Iltasanomien sivua, ja löysin sieltä vuoden vanhan uutisen joka oikeesti pysäytti mut paikalleen.
Oli kuuden kuukauden ikänen koiranpentu, joka sitten meni koiranpennulle tyypilliseen tapaan pissaan matolle. Nimeltämainitsematon omistaja tästä sitten "vähän" kimpaantui... Mitä mä olisin tehnyt? Meillä on tälläkin hetkellä 4 koiraa, ja mikäs siinä sitten jumalauta, siivotaan se kusi siitä matolta ja thats it. Mutta tää mies olikin poikkeuksellisen välkky tapaus: Otti koiransa, hirtti sen ja hakkas kuoliaaks pesäpallomailalla. No, herralla oli siinä sitten yks kuollut koiranpentu ja hän alko sitten luonnollisesti miettiin että mitäs vittua nyt, kunnes sai älynväläyksen, "Haa, pakastanpas tän koiran". No herra Välkkyhän otti sitten koiran ja heitti sen pakastimeen, ja myöhemmin sitten metsään josta ohikulkija sen löysi.
Siis ei helvetti.
Jätkä. Hirtti. Koiran. Koska. Se. Jumalauta. Kusi. Matolle.
Miehestä kerrottiin myöhemmin, että hän oli masentunut ja/ alkoholisti ja hän sai 18 viikon vankilatuomion. Tähän vois todeta että voi sentään, miesparka kun oli alkoholisti ja lässynlää, mutta onhan se viinan kittaaminenkin jokasen oma valinta.
Kyllähän tavallaan käy sääliks tollasia ihmisiä, joilla menee oma elämä niin päin persettä että pitää alkaa sitä pahaa oloo purkaan viattomiin, ja ennen kaikkee puolustuskyvyttömiin eläimiin, kuten koiran tai kissanpentuihin.
Sitä paitsi, tän jutun koira oli 6 kuukautta vanha. Kuus vitun kuukautta. Älykkyys vasta suurinpiirtein 2-vuotiaan ihmisen älykkyyttä. Mitä sä tajusit maailmasta 2-vuotiaana? Et paljo paskaakaan.
Tästä aiheesta on vaikee keksiä sanottavaa, koska tää on tavallaan aina pinnalla ja tää koko aihepiiri on todella tulenarkaa. Tähän väliin voisin todeta että horisontissa saattaa siintää paskamyrsky. Mutta ainakin puhun hyvän asian puolesta.
Toisaalta kun miettii näitä hienoja elämän ja kuoleman kontrollin jumalia, jotka tappaa lemmikkejään (en nyt tarkota mitään koiran lopettamista vanhuuden tms. takia ym.) vaan ihan huvin ja urheilun vuoks, niin ei niitä kohtaan paljoo muuta kun raivoo voi osottaa. Miettis omalle kohdalle: Miltä tuntuis jos hirtettäis kaulapannasta? Tai hakattais kuoliaaks?
Eläimiä on kautta aikojen jalostettu ihmisten ystäviks. Koira, kissat, hevoset, jyrsijät, kalat, kaikki nää on ihmisten hallussa ja niitten elämä on ihmisten käsissä. Meille on annettu ainutlaatuinen mahdollisuus tarjota hyvä elämä näille pienille ja vähän isommille ihmeille, joten miks me väärinkäytettäis sitä valtaa? Parhaassa tapauksessa mikä vaan eläin voi olla hyvä ja uskollinen ystävä elämän läpi.
Eläinten heitteillejättö/ huonosti hoitaminenkin on harmillisen yleistä. Ei soiteta eläinlääkäriä kipeelle eläimelle, ei anneta vettä kun se loppuu. Ne ihmiset jotka tietosesti jättää eläimensä perustarpeet tyydyttämättä, elää todennäkösesti ite jossain helvetin pahanlaatusessa puutostilassa.
Onhan myös näitä tietämättömiä. Ilonen naapurintäti päättää yhtäkkiä että otanpas koiran. ja soittaa johonkin kenneliin ja hakee koiran. Sitten myöhemmin tietämättömyyttään koira jää rokottamatta ja saa ruuakseen pelkkiä ruuantähteitä, ja lopulta kuolee nuorella iällä johonkin tautiin jonka rokote olis pysäyttäny tai  yksinkertasesti kuolee liikalihavuuteen. Ja ennenkun kerkeet avaan suus,  niin kyllä vaan, eläimet voi kuolla liikalihavuuteen, niinkun ihmisetkin.
Ennenkun tää ilonen naapurintäti hankkii sen koiran, on syytä tarkistaa omat tiedot ja taidot, ja myös se rahatilanne joka (erityisesti hevosten tapauksessa) pysäyttää monta kertaa sen eläimen hankinnan. Toisaalta monta kertaa on myös parempi käydä siellä lähitallilla hoitamassa muiden hevosia, joiden laskut maksaa joku muu ja joiden terveydestä huolehtii joku muu. Se tietenkin edellyttää kunnioitusta ja sitä, että noudatetaan eläimen omistajan laatimia sääntöjä ja kohdellaan toisen omaisuutta varoen.
Mulla itellä on kaks hevosta ja aikalailla vastatäytetty akvaario, ja sen lisäks löytyy lehmiä, kissoja ja neljä koiraa. Mä sain pienenä ahaa-elämyksen, että meenpäs antaan vähän ruokaan äitin kaloille, ja sainkin huomata, että jo pieni ruuan yliannostus nosti akvaarion nitriitit liian korkeelle ja kalat kuoli. Jopa ne eläimet, joiden luulis olevan helppohoitosia, saattavat oikeesti olla jotain ihan muuta. Ja sen oon saanu huomata nyt kun viikon aikana oon kantanu alakerrasta yläkertaan litroittain vettä ja lutrannu starttiaineiden kans.
Mulla on aina ollut myös se periaate, että kun eläin alkaa tuleen vanhaks, niin sille annetaan arvokas loppu hyvän elämän jälkeen. Onhan sekin tavallaan eläimen kiusaamista pitää sitä todella kipeenä hengissä, tarkoittaen siis sitä tilaa mistä paranemista ei enää tapahdu.
Pienestä asti mulle on opetettu että eläimet hoidetaan aina ensin, koska ne ei voi hoitaa ite itteensä. Hevoset ei puhdista ite kavioitansa, koirat ei ruoki ite itteensä, kissat ei madota itteensä eikä ne lehmätkään ite itteensä lypsä.
Eli hyvä ihminen, jos sulla on eläin tai oot aikeissa ottaa niin pidä siittä hyvä huoli. Sä oot sen johtaja, sä hallinnoit sen elämän jokaista hetkeä, sä huolehdit sille hyvät olot ja arvokkaan poismenon kun sen aika koittaa.
Eikö ookkin aika siistiä kun saa jonkun joka rakastaa sua tollasena kun oot?
Eläinten kans ei tarvi teeskenellä.
Otan hyvää ja pahaa kommenttia vastaan.
Tässä vielä linkki Iltasanomien juttuun: http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288492635654.html