Does He Flutter Your Heart When He Kisses Your Neck?

 Mooi!(:
Jätin eilen postauksen tekemättä, en vaan kerinny/jaksanu postailla, ja oon muutenkin kirjotellu niin usein, ettei se varmasti haittaa.
Ens viikolla en siis sittenkään mee kummeille, meen vasta kahden viikon päästä. Suunnitelmat peruuntu, koska mulla alkaa koiraleiri perjantaina (äiti on siel koutsina) ja se loppuu keskiviikkona. Oon ollu siel leiril nyt kaks kertaa, eli tää on kolmas. Tosi mukava paikka, jokseenkin vähän tylsä, koska koirat ei oo mun harrastus, vaan hevoset.
Tänään ja eilen oon vaan roikkunu ponien laitumella, ottanu aurinkoo Filpun selästä ja kuunnellu musiikkia. Ilma on hiostavan kuuma, ei kauheesti tee mieli tehä mitään järkevää. Nooh, kävin mä tänää kyl kaupungillaki pikasesti, en kyl ostanu mitää, olin vaan äitin kans... Ainoo hyöty siitä reissusta oli se et sain muroja, ihhiiii, jee ö_ö
Tän hetkiset tuntemukset on  sellasii, et väsyttää ihan sairaasti. En oo nukkunu vieläkään yhteenkään yöhön hyvin. Viime yönä innostuin lukeen Epäilystä (Ehkä noin sadannetta kertaa) ja menin nukkuun vasta yheltä. Unirytmii on vaikee palauttaa normaaliks.
Haluun nyt vielä viimestä kertaa palata viime viikon lauantaihin sen verran, että kiitän kaikkia teitä tuttuja ja tuntemattomia jotka tuli sillon lohduttaan mua ja puhuun mulle. Otte tosi kultasia, ja teijän ansiosta mä nyt istun tässä, kohtalaisen tyytyväisenä elämääni.
Kuten videopostauksessa tuumasin, taisin päästä siitä jätkästä jo yli. Välillä tulee sellasia "Ikävän aaltoja" mut ne menee nopeesti ohi. Syksyllä meen kuitenkin kasiluokalle, ja se tyyppi ei varmasti oo kasiluokan ainoo poika, eikä mun ensimmäinen eikä viimenen parisuhde.
Nyt mä haluun painottaa kaikille teille tätä asiaa: Jos tykkäätte jostain ihmisestä, välittämättä siitä mitä muut sanoo, nii kyllä te saatte alkaa seurusteleen sen kaa! Olkaa onnellisia niin kauan kun sitä kestää, älkääkä alkako epäluulosiks. Jos käykin niin ikävästi, et se jättää sut, itke ekat pari päivää, ja sit pääse asiasta yli. Sä oot joka tapauksessa kaunis, ja ainoo SINÄ maailmassa, oon uniikki, ja ansaitset parempaa kun sellasen jätkän (tai tytön) joka jättää sut syyttä suotta. Tää on se ikä kun tehään virheitä, rakastutaan, päädytään yhteen, erotaan ja vihataan. Elämä kouluttaa meistä kaikista parempia rakastajia, vaikka tässä iässä rakkaudesta on turha vielä puhuukkaan.
Älkääkä ikinä jääkö haikaileen exänne perään. Se ei ei todellakaan ollu sun arvoses jos se jätti sut, ja vielä vähemmän sun arvoses jos se alko tykkään toisesta. Teillä on vielä monta vuotta aikaa löytää se oikee, olis se ny kauheeta jos täs iäs joutuis jo päättään sen ihmisen, jonka kaa menee naimisiin ja perustaa perheen... Koska me ollaan nuorii, ja me opitaan koko ajan lisää asioita.
Ja nyt, iso kiitos ja karhunhalaus teille, jotka luette mun blogia. Jos tuntisin teijät, saisitte varmatsi sen karhunhalauksen! C:
♥Emmi