If You Can´t Handle My Worst You Ain´t Getting My Best

Mooi!(:
Taas postailen… teen todennäkösesti keskiviikkona tai torstaina erityispostauksen, eli äänestäkääpä sivusta et millasen haluisitte.
Päivät kulkee hitaasti eteenpäin, päivä päivältä. Oon joka päivä eloisampi ja “normaalimpi”, vaikka vielä en ookkaan palautunu täysin entiselleni. Mut se päivä, jona herään aamulla täysin samanlaisena Emmi Ojansivuna, kun olin ennen kesäkuun kuudennettatoista päivää, on lähellä.
Mulla on ollu viime viikon aikana monenlaisia pohdintoja, jotka on vaivannu mua. Teen niistä nyt tähän listan, koska ei oo oikein muutakaan sanottavaa tähän postaukseen.
1. Miks hemmetissä en pysty nukkuun enään omassa huoneessani? Oon nukkunu kuudennentoista päivän jälkeen kaikki yöt alakerran vierashuoneessa, ja mulla on joka kerta täytyny olla mukana koira ja joku Meyerin kirja.
2. Miks luen romantiikkaa? En koskaan lue romantiikkaa. En oo niitä tyyppejä jotka tykkää lukee kirjoista kuinka Pirkko ja Paavo eli onnellisina elämänsä loppuun asti jnejne…
3. Minkä ihmeen takia ihmiset kiusaa toisiaan? Mitä v***n ideaa siinä on? Onks ny niin hienoo olla koulun kovin tyyppi kun on saanu servata jonkun toisen? C´moon, sit viel ihmetellää et “Hui kauhee, miks nykynuorisolla on niin paljon syömishäiriöitä?” Vois varmaan johtua siitä, et jos painat grammankin yli 45 kiloo, ni heti joillain on syytä haukkua sua läskiks. Ja ei sen puoleen, jos painaa alle 45kg, ni on automaattisesti “Anorektikko” tai “Lauta”. Ja sitte seki viel, et heti tulee kauhee sanominen tietyille tyypeille jos alkaa parisuhteeseen jonkun kans. On se ny niin kauheeta jos kaks ihmistä tykkää toisistaan, kerrassaan hirveetä juu, ja sit alkaa ihan älytön paskanpuhuminen. Mihin tää maailma on menossa?
Ja nyt, sinä arvoisa ihminen siinä, joka istuu todennäköisesti jonkinlaisella mukavalla pehmustetulla tuolilla, ja lukee hymy huulessa tätä postausta joka on täynnä käytettyjä kliseelausahduksia, niin kyllä. Omistan vahvat mielipiteet asioihin, ja jos se häiritsee sua, et mun koko blogi on yks yhtenäinen mielipidepostausklöntti, nii heippa, en pakota sua lukee. Mut jos taas ajattelet että “Hitsi, toi puhuu asiaa” nii kyllä. Mä rakastan sua C:
Ja kyllä, tiiän olevani 13-vuotias kakara, joka joittenkin mielestä “Ei oo ees veil kokenu mitää” tai “Valittaa koko ajan”, mutta se ei haittaa mua. Kolmetoista vuotta on antanu mulle paljon syytä kirjottaa tätä blogia.
Mulle on aina ollu tärkeetä aiheuttaa mielipiteitä, suuntaan ja toiseen. Pienestä asti oon aina kertonu heti sille pojalle kehen oon ihastunu tunteistani heti. Puolet on haukkunu mut maan rakoon ja levittäny sen kaikille, mutta toinen puoli on ottanu sen tosi hyvin. En oo ikinä ollu hiljanen, mä sanon aina miltä musta tuntuu.
En oo niitä tyyppejä jotka on ihan surkeina jos facen proffakuvalla ei oo tykkäyksiä tai blogilla on "vaan kaks lukijaa. Oon kiitollinen siitä vähästä mitä mulla on, ja ajatelkaas: Oon terve, hoikka ja jonkun mielestä jopa ihan nätti. Miks siis murehtia?
Taas kerran haluan kiittää kaikkia lukijoita jotka luette näitä postauksia, ja kaikkia jotka kommentoi niihin. Kiitos myös teille, jotka ootte facessa kehunu tätä blogia. Ootte rakkaita, annatte mulle syytä kirjottaa =)
♥Emmi
”Toiset ihmiset tuntee sateen. Toiset vain kastuvat”