perjantai 25. huhtikuuta 2014

Your soul is haunting me and telling me that everything is fine, but I wish I was dead

Hei kaikki kaikenkarvaiset oliot siellä ruudun toisella puolella
Tänään saatte luettavaksenne yhden Lana Del Reyn ja henkisen tuskan värittämän postauksen. Värit ei vaan tänään oo kovin ilosia.
-
Pienestä tytöstä vähän isompaan tyttöön mietin aina, että haluan tulevaisuudessa miehen, lapsia, hyväpalkkasen työn ja päihteettömän elämän. Tyttölapsen nimeks tulis Lumi tai Jenny, poikalapsen nimee en koskaan osannut päättää. Sen takia toivoin aina tyttölapsia.
Halusin paljon rahaa ja ihanan Audin. Puoliso ei sais tupakoida eikä juoda liikaa. Mulle ostettais punasia ruusuja ja vanhennuttais yhdessä, lapsien ja lapsenlapsien ympäröimänä.

Mitä mä ajattelen nyt?
-
Vähän isommasta tytöstä tähän hetkeen, eli sulaan hulluuteen, oon alkanut miettiin asioita eri tavalla. Oon luonteeltani hankala ihminen, joka sanoo asiat liiankin suoraan. Mun empatiakyky tuntuu pienenevän koko ajan. Oon oppinut pistään itteni joissain asioissa etualalle, ja miettinyt myös omia tunteitani.
En oo enää niin masentunut koska omistaudun harvoille. Jos oot mun ystävä, oot todennäkösesti aivan helvetin spesiaali. Lähimmät ystävät on spesiaalimpia kun yksisarviset.
Tällä hetkellä ajattelen että en tarvii tulevaisuudessa lapsia enkä avioliittoo. En edes valtavan hyväpalkkasta duunia. Ainoo mitä toivon tulevaisuudelta on avonaiset ovet ja vapaus.

We were born to die-
Oon aina yrittänyt olla hyvä ihminen. Auttanut toisia ja hymyillyt vanhuksille, sanonut hyvää huomenta opettajille ja antanut anteeks riitojen jälkeen. Ja pyytänyt itekkin anteeks monia kertoja.
Nykyään en anna enää niin helposti anteeks.
-
Onko joku muu huomannut, että jos teet jotain hyvää toisen ihmisen eteen, vaikka kuuntelet sen huolia ja yrität auttaa sitä, niin saat kuitenkin paskaa niskaan, autoit sitten hyvin tai huonosti. Ihmisille ei ikinä riitä. Ja sitten se oot sä joka juoksee perässä pyytämässä anteeks
"Anna uus mahdollisuus"
"No vittu en"
-
Ne sanoo sulle että oo oma ittes. Toteuta tyyliäs.
Kun teet sen, oot emo. Massa. Lissu. Homo. Säälittävä. Gootti.
-
Ne sanoo sulle sun kroppas on hyvä.
Mutta silti ne puhuu toisilleen kuinka oot lihava. Tai anorektinen.
-
Ne sanoo sulle oot kaunis.
Mutta kun käännät selkäs, ne sanoo sua rumaks ja ällöttäväks epäkohdaks. Etkö oo huomannut? Mä olen. Oon itekkin kuulunut tohon "ne"-ryhmään.
-
Kuinka täydellistä oliskaan, jos vois sulkeutua pois kuvioista. Rajata silmät mustalla, laittaa tummanpunasta huulipunaa ja kuunnella Bring Me The Horizonia kunnes viimenenkin auringonsäde on kadonnut. Kirjottaa sanotuksia, polttaa tupakkaa ja juoda, pitää hauskaa. Kehittää itelleen onnea ja elää sen avulla. Lakata kynsiä ja olla kunnolla kapinallinen. Sitä mä haluaisin olla, mutta miljardien ihmisten keskellä se on vaikeeta.
-
Oon ihmisten valitusten takia vähentänyt meikinkäyttöö rajusti ja alkanut oleen vähän hiljasempi. Mutta oon huomannut että se ei auta mitään. Tänään kävelin meikkikaapille ja otin punasen huulipunan takasin käteen. Sanokaa mitä sanotte, tää oon minä.
-
En halua vastata ihmiskunnan odotuksiin. Tai perheen. Tai kavereiden.
Haluan olla aivan erilainen, kaikkien odotusten vastainen.
-
Sen takia kehotankin teitä kaikkia oleen just sitä mitä haluatte. Älkää peittäkö kipua älkääkä epäröikö tuoda onnee esille. Eläkää villeinä ja vapaina, vielä kun ootte nuoria.

♥Emmi


2 kommenttia:

  1. Hyvä postaus, mutta tupakka-sana särähti korvaan. Sähän oot aina ollu tupakkkavastainen, ootko edelleen? :)

    VastaaPoista