Moi
Aika postata, edellisestä postauksesta oliskin tullut huomenna viikko täyteen. Mutta ei se mitään, pysyy mielenkiinto yllä kun postailee harvemmin. Mutta ainakin kerran viikossa aijon tulevaisuudessakin postailla, eli en suinkaan oo unohtanut tätä blogia.
Call my name and save me from myself
Tällä hetkellä oon miettiny monenlaisia asioita, niin hyviä kun pahojakin, ja oon alkanut pohtiin et mikä on oikein ja mikä väärin. Jos mun elämä olis palapeli, tästä päivästä lähtien kokoisin siitä uudelleen. Ja palapelin ensimmäinen pala, kulmapala, kuuluu teille. Te saatte kuulla nyt suoraan mitä mulle kuuluu.
Kaikki ei oo mennyt ihan putkeen. Kesän lopussa, kun poni kuoli, alko ihan järkyttävä alamäki. Mun elämä oli vaan paikallaan seisovaa aikaa, tuntu ettei mikään merkitse mitään. Ja edelleen yritän vaan kerätä elämän pieniä hyviä asioita talteen ja nauttia niistä. Mutta se on vaikeeta nykyään. Liian vaikeeta. Ja kyllä, mulla on ongelma. Viisaat arvaa. Mutta ei tarvitse arvata.
Mulla on hyviä ystäviä, mutta ne ei ymmärrä. Ainoostaan kaks ihmistä on joten kuten perillä, ja niille on ollut helppo puhua. Oon vaan eläny siinä uskossa että voin puhua niille koko ajan ittestäni, mutta ei se mene niin. "Ystävät on sitä varten että ne kuuntelee." Mutta kauanko ne jaksaa kuunnella? Koska aika loppuu? Kuunteleeko ne mua vielä vuosia, kuukausia, viikkoja, päiviä, vai tunteja? Jos kysyn niiltä, ne vastaa ikuisesti. Siihen vois lisätä vielä yhden kysymyksen.
Koska tää helvetin ikuisuus loppuu?
Nyt alan kokoon tätä palapeliä. Pala kerrallaan. Jotain aiempia palasia saattaa tippua pois, ja uusia palasia tulla tilalle. Mutta haluan vaan sanoo kiitos kaikille teille jotka on kuunnellu mua. Ja kiitos Elinalle kun kuuntelit eilen illalla.
Sä halusit saada hyötyy ilman kipuu
Pikkuhiljaa kaikki alkaa varmasti toimiin. Niin on vaan pakko uskoo.
Mut näin tää ei tuu jatkuun. Jotain puuttuu.
Tai sitten jotain on liikaa.
Toivon että ymmärrätte jos oon joskus vähän poissaoleva. Se ei tarkota että mulla olis jotain sua vastaan, en vaan aina voi jaksaa. Ja siitä tulee aina niin kamalasti sanomista jos en oo puheliaalla tuulella. En voi sille mitään etten oo yli-ihminen ja aina iloinen. Mutta eikö yrittäminen ookkin tärkeetä? Vai onko sen merkitys kokonaan unohdettu?
Talvi on tulossa, ilmat kylmenee ja tulee pimeetä. On niin vaikee olla ite kirkas kun ulkona on pimeetä ja kylmää. Mutta aina jossain on valopiste. Pakko olla!Mutta se siitä. Toivottavasti saatoin teitä edes jonkinlaiseen ymmärrykseen. Todennäkösesti kylläkin suurin osa teistä, sinäkin, rakas lukijani, olet pihalla. Ja aika pahasti. Mutta ei se mitään. Kaikkia asioita ei voi kirjoittaa julkiseen blogiin. Sori.
Tässä kaikki tästä aiheesta. Sitten muihin asioihin.
Olin eilen Elinan kans Ideaparkissa, ja oli ihan älyttömän kivaa!:) Ostin kaikenlaista kivaa, en pysty nyt lisään kuvia mut kirjottelen ylös:
- Villapaita, H&M, 19.90e
- Tea Tree Face Mask, The Body Shop, 16.50e
- Kuoriva suihkugeeli, H&M, 4.95e
- Huulipuna, Lumene Natural Code, 6.95e
- Sininen kajaali, Maybelline New York, 7.95e
- Alusvaatteet, H&M, 22.95e
Sen jälkeen jäin viel Elinalle yöks. Oli ihan kivaa kyllä, katottiin todella outo kauhuleffa jos ei ollut yhtään mitään ideaa ja syötiin pähkinöitä. Sit päivemmällä soiteltiin pianoo ja Elina laulo. Ottaisin koska vaan uudestaan, oli oikein virkistävä kokemus.
Ja sitten vielä sellanen juttu, että jos joku teistä sanoo Elinaa vielä kerrankin huoraks, ni saatte vastata siitä mulle. Mun kavereita ei haukuta. Ymmärretty?
Ei muuta sitten tällä kertaa,
♥Emmi
Aika postata, edellisestä postauksesta oliskin tullut huomenna viikko täyteen. Mutta ei se mitään, pysyy mielenkiinto yllä kun postailee harvemmin. Mutta ainakin kerran viikossa aijon tulevaisuudessakin postailla, eli en suinkaan oo unohtanut tätä blogia.
Tällä hetkellä oon miettiny monenlaisia asioita, niin hyviä kun pahojakin, ja oon alkanut pohtiin et mikä on oikein ja mikä väärin. Jos mun elämä olis palapeli, tästä päivästä lähtien kokoisin siitä uudelleen. Ja palapelin ensimmäinen pala, kulmapala, kuuluu teille. Te saatte kuulla nyt suoraan mitä mulle kuuluu.
Kaikki ei oo mennyt ihan putkeen. Kesän lopussa, kun poni kuoli, alko ihan järkyttävä alamäki. Mun elämä oli vaan paikallaan seisovaa aikaa, tuntu ettei mikään merkitse mitään. Ja edelleen yritän vaan kerätä elämän pieniä hyviä asioita talteen ja nauttia niistä. Mutta se on vaikeeta nykyään. Liian vaikeeta. Ja kyllä, mulla on ongelma. Viisaat arvaa. Mutta ei tarvitse arvata.
Mulla on hyviä ystäviä, mutta ne ei ymmärrä. Ainoostaan kaks ihmistä on joten kuten perillä, ja niille on ollut helppo puhua. Oon vaan eläny siinä uskossa että voin puhua niille koko ajan ittestäni, mutta ei se mene niin. "Ystävät on sitä varten että ne kuuntelee." Mutta kauanko ne jaksaa kuunnella? Koska aika loppuu? Kuunteleeko ne mua vielä vuosia, kuukausia, viikkoja, päiviä, vai tunteja? Jos kysyn niiltä, ne vastaa ikuisesti. Siihen vois lisätä vielä yhden kysymyksen.
Nyt alan kokoon tätä palapeliä. Pala kerrallaan. Jotain aiempia palasia saattaa tippua pois, ja uusia palasia tulla tilalle. Mutta haluan vaan sanoo kiitos kaikille teille jotka on kuunnellu mua. Ja kiitos Elinalle kun kuuntelit eilen illalla.
Pikkuhiljaa kaikki alkaa varmasti toimiin. Niin on vaan pakko uskoo.
Mut näin tää ei tuu jatkuun. Jotain puuttuu.
Toivon että ymmärrätte jos oon joskus vähän poissaoleva. Se ei tarkota että mulla olis jotain sua vastaan, en vaan aina voi jaksaa. Ja siitä tulee aina niin kamalasti sanomista jos en oo puheliaalla tuulella. En voi sille mitään etten oo yli-ihminen ja aina iloinen. Mutta eikö yrittäminen ookkin tärkeetä? Vai onko sen merkitys kokonaan unohdettu?
Talvi on tulossa, ilmat kylmenee ja tulee pimeetä. On niin vaikee olla ite kirkas kun ulkona on pimeetä ja kylmää. Mutta aina jossain on valopiste. Pakko olla!Mutta se siitä. Toivottavasti saatoin teitä edes jonkinlaiseen ymmärrykseen. Todennäkösesti kylläkin suurin osa teistä, sinäkin, rakas lukijani, olet pihalla. Ja aika pahasti. Mutta ei se mitään. Kaikkia asioita ei voi kirjoittaa julkiseen blogiin. Sori.
Tässä kaikki tästä aiheesta. Sitten muihin asioihin.
Olin eilen Elinan kans Ideaparkissa, ja oli ihan älyttömän kivaa!:) Ostin kaikenlaista kivaa, en pysty nyt lisään kuvia mut kirjottelen ylös:
- Villapaita, H&M, 19.90e
- Tea Tree Face Mask, The Body Shop, 16.50e
- Kuoriva suihkugeeli, H&M, 4.95e
- Huulipuna, Lumene Natural Code, 6.95e
- Sininen kajaali, Maybelline New York, 7.95e
- Alusvaatteet, H&M, 22.95e
Sen jälkeen jäin viel Elinalle yöks. Oli ihan kivaa kyllä, katottiin todella outo kauhuleffa jos ei ollut yhtään mitään ideaa ja syötiin pähkinöitä. Sit päivemmällä soiteltiin pianoo ja Elina laulo. Ottaisin koska vaan uudestaan, oli oikein virkistävä kokemus.
Ja sitten vielä sellanen juttu, että jos joku teistä sanoo Elinaa vielä kerrankin huoraks, ni saatte vastata siitä mulle. Mun kavereita ei haukuta. Ymmärretty?
Ei muuta sitten tällä kertaa,
♥Emmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti